PSYKOSOSIAALISTEN AIHEIDEN KÄSITTELYN VAIKEUS ESTÄÄ KEHITTYMISTÄ

Vuoden 2015 kehitystyön vauhdittamiseksi on aika katsoa viime vuoden tutkimustarjontaa ja sen tuloksia työpaikkojen johtamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen näkökulmista.

Tutkimusten perusteella 50 – 60 % menetetyistä työpäivistä voidaan liittää stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Tilanteesta huolimatta Suomessa toteutetaan ennaltaehkäisevää riskinarviointia työpaikoilla alle Euroopan maiden keskiarvon. Tärkeä huomio on, että Suomessa henkilöstön toimesta tehtävää riskinarviointia tehdään selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa (Suomi 47 %, Tanska 76 %, Ruotsi 66 %, Norja 59 %, UK 68 %). Tuoreen tutkimuksen mukaan psykososiaalisten riskien tunnistamisessa merkittävin vaikeus on haluttomuus keskustella aiheesta. Ongelma kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Lisäksi tietämättömyys, tiedostamisen puute ja osaamisen puutteet vaikeuttavat riskien tunnistamista. (ESENER-2 2014.)

Tuoreet suomalaiset väitöstutkimukset antavat tukea edelliselle laajalle eurooppalaiselle tutkimukselle. Tutkimustuloksissa korostuu ihmisten subjektiivisten kokemusten tärkeys työn onnistumisen taustalla. Rationaalista tehokkuutta ja suorituskeskeistä mittaamista korostava asiakeskeinen ajattelumalli sivuuttaa kuitenkin ihmisten subjektiivisen kokemuksen, mistä seuraa vaikeutta keskustella psykososiaalisista kokemuksista työpaikoilla (Niemi-Kaija 2014). Esimerkiksi tuloskortin (Balanced Scorecard BSC) käyttö johtamisen välineenä ei riitä asiantuntijoiden menestykselliseen johtamiseen, vaan onnistunut vuorovaikutus, viestintä ja henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat tärkeässä roolissa (Ihanainen-Rokio 2014).

Variantissa olemme havainneet, että Suomessa on tarjolla niukasti vaihtoehtoisia työkaluja psykososiaalisen riskin arviointiin. Olemme tarttuneet puutteeseen. Hyvä Työnantaja – kyselypalvelumme sisältää nykyään myös psykososiaalista riskitasoa tarkastelevan lisäkysymysosion ja mittariston. Edellisiin tutkimustuloksiin viitaten kyselytutkimusten käyttö ei yksin riitä työhyvinvoinnin edistämisessä. Siksi olemme kehittäneet palvelukokonaisuuteen kyselyn tuloksia hyödyntävät Hyvä Työnantaja – Tutkimusanalyysin ja Hyvä Työnantaja – Johdon työpajan tukemaan vaikean aiheen käsittelyä organisaatiossa.

Vuoden 2014 väitöstutkimukset korostavat ryhmäintervention (tai osallistamisen), yhteistyön, vastavuoroisen avoimen kommunikoinnin ja aktiivisen viestinnän tärkeyttä sekä esimies-alaissuhteissa, organisaation johtamisessa että toiminnan kehittämisessä luottamuksen, sitoutumisen ja toimivan työyhteisön perustana (mm. Ihanainen-Rokio 2014 ja Anttila 2014). Voidaankin todeta, että työhyvinvointi toimii tärkeänä organisaation tehokkuuden perustana.

Variantti tarjoaa myös henkilöstöä osallistavia ryhmämenettelyjä, esimerkkinä työpaikan toiminnan ongelmien ja riskien syvempää syy-seuraussuhdetta selvittävä TaL-Visual® - Häiriöanalyysi. Ryhmämenettelymme tukevat työpaikalla yhteistyön ja kommunikaation kehittämistä, ja samalla luovat työpaikan nykytilasta tietoa, jota voidaan hyödyntää työpaikan toiminnan, työhyvinvoinnin ja myös seurantamittaristojen kehittämisen tukena.

Menestystä työsuojelutyöhön vuodelle 2015!

Taina Lehtiö
toimitusjohtaja

Lisätietoa palveluistamme:
Taina Lehtiö, gsm 040 751 2658 tai myynti@variantti.fi

Variantin Hyvä Työnantaja -esittelysivu
Hyvä Työnantaja -sivusto
Variantin TaL-Visual® -esittelysivu

sharp